Miten lainsäädännön vaikutuksia lapsiin pitäisi tarkastella lainvalmistelussa?
Blogit
Lainsäädäntö on keskeinen keino toimeenpanna yhteiskunnallisia uudistuksia ja ratkaista havaittuja ongelmia. Lainsäädäntö vaikuttaa lapsiin ja heidän elämäänsä monin eri tavoin, joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi kasvuympäristön kautta. Lakien vaikutukset lapsiin täytyy tunnistaa asianmukaisesti jo lainvalmisteluvaiheessa. Lapsen edun ensisijaisuus on periaate, jonka tulisi ohjata myös lainvalmistelua.
Lainvalmistelu on ministeriöissä tehtävää työtä, jossa eri sidosryhmiä kuullen valmistellaan hallituksen esityksiä, jotka annetaan eduskunnalle. On tärkeää, että lapsen oikeuksien näkökulma on mukana lainvalmistelussa koko lainvalmisteluhankkeen elinkaaren ajan. Muutoin on vaarana, että hanke ei edistä lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla tai lapsiin kohdistuvia ei-toivottavia vaikutuksia ei tunnisteta ajoissa. Lainsäädännön vaikutuksia lapsiin tulee seurata myös lainsäädännön toimeenpanovaiheessa ja laadittaessa mahdollisia jälkiarviointeja.
Lainvalmistelua ohjataan valtioneuvoston tasolla vahvistetulla ohjeistuksella esimerkiksi sen osalta, miten arvioidut vaikutukset tulee esittää hallituksen esityksessä ja miten nämä arviot tehdään. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee parhaillaan uutta lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta (om.fi). Lapsivaikutusten osalta keskeinen ohje on kesällä 2021 julkaistu Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille – VNK 2021:5 (valtioneuvosto.fi). Selvitykset ovat osoittaneet, että lainvalmistelussa tarvitaan konkreettisia ohjeita.
Tutkimusten valossa lapsivaikutuksia tunnistetaan kohtuullisen hyvin niissä hankkeissa, jotka kohdistuvat suoraan lapsiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen kautta. Sen sijaan lapsiin välillisesti vaikuttavien hankkeiden vaikutuksia tunnistetaan paljon heikommin, esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa lakiesitys vaikuttaa vaikkapa perheen toimeentuloon tai muihin olosuhteisiin.
Lapsivaikutusten huomioon ottamiseksi on keskeistä tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa, että hankkeella on arviointia vaativia vaikutuksia lapsiin. Vain sellaista on mahdollista arvioida, mikä on tunnistettu. Valmistelun avoimuus ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet ovat edellytys sille, että valmistelussa nousee esille monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Lapsivaikutusten osalta esimerkiksi eri lapsijärjestöt ja -tutkijat voivat tuottaa tärkeää tietoa. Lapsia on tärkeää kuulla myös suoraan. Lasten kuulemisesta on olemassa hyviä käytäntöjä ja niissä kannattaa tehdä yhteistyötä lapsijärjestöjen, koulujen ja muiden lasten kanssa toimivien tahojen kanssa. Muista lähteistä koottava tieto voi täydentää lasten kuulemista, mutta sen ei tulisi korvata sitä.
Lapsivaikutuksista tekee erityisiä niiden oikeudellinen perusta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Yleissopimuksen 3 artiklassa määritellään periaate lapsen edun ensisijaisuudest. Sopimuksen 12 artikla edellyttää, että arvioitaessa lapsen etua on kunnioitettava lapsen oikeutta vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja saada nämä näkemykset otetuksi asianmukaisesti huomioon. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Nämä velvoitteet koskevat myös lainvalmistelua. Lapsen oikeudet tulee ottaa huomioon niin lakien sisällöissä kuin myös niiden valmistelussa. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös edellyttää, että lainvalmistelussa tunnistetaan lasten moninaisuus ja valmisteltavien lakien vaikutukset eri lapsiryhmiin.
Vaikutusten arvioinnilla pyritään siihen, että päätöksentekijällä on mahdollisimman hyvä kuva valmisteltavan lainsäädännön todennäköisistä vaikutuksista. Laadukas vaikutusarviointi tukee myös lain toimeenpanoa. Hallitusohjelmassa on sitouduttu arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia. Vaikutusten tunnistaminen ja lasten osallisuuden vahvistaminen lainvalmistelussa ovat keinoja, joilla voidaan varmistaa, että valmisteltava lainsäädäntö täyttää sille asetetut oikeudelliset vaatimukset ja edistää lasten ja nuorten asemaa yhteiskunnassa. Lainsäädännön välittömien lapsivaikutusten lisäksi tulisi mahdollisuuksien mukaan pohtia valmisteltavien lakien vaikutuksia tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin elää turvallisessa ja vakaassa yhteiskunnassa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.