Siirry sisältöön

Osallisuuden kokemus kiireisessä koulumaailmassa 

Blogit

Artikkelin kirjoittaja Heidi Laine

Kuvitettu lapsi makaa reppunsa päällä heinikossa. Taustalla on värikkäitä pintoja.

Oli tavallinen marraskuinen pimeä aamu. Auton ikkunat olivat kohmeessa ja termosmuki lämmitti kädessä. Ajoin töihin ja radiosta soi Anna Puun Ota minut tällaisena kuin oon. Kappale kertoo näkemykseni mukaan rakkauden valitsemisesta ja siinä itsenään olemisen taidosta. Minä olin kääntänyt ajatukseni jo tulevaan työpäivään. Miten jokainen oppilas tulisi koulussa nähdyksi ja kohdatuksi juuri sellaisena kuin on? Siihen vaaditaan aitoa läsnäoloa ja oppilaan osallistamista hänen omaan kouluarkeensa. Osallistaminen taas vaatii toteutuakseen turvallisen ja luotettavan ympäristön, jossa lapsi tai nuori uskaltaa olla avoin sekä haavoittuvainen, tuoda esiin oman mielipiteen.

Meillä jokaisella on tarve osallisuuden kokemukseen. Ihminen haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevassa päätöksenteossa. Kouluympäristössä meidän tulee luoda erilaisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi, esimerkiksi keskustelun, laulun, leikin, kirjoittamisen, kyselylomakkeiden tai vaikuttamisen keinoin. Kuinka saamme vaikuttamiseen mukaan myös niiden oppilaiden äänet, jotka äänestävät hiljaisuudellaan?

THL on jakanut osallisuuden sosiaali-, käyttäytymis- ja terveystieteen tutkimuksen perusteella kolmeen osa-alueeseen: osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisössä ja osallisuus yhteisessä hyvässä. Koulussa osallisuuden kokemus lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaan ja omiin mahdollisuuksiin. Samalla se vähentää eriarvoisuutta ja syrjintää. Matala osallisuuden kokemus on puolestaan yhdistetty psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja heikkoon työkykyyn.

Osallisuudella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöön ja sen toimintatapoihin, mahdollisuus kehittää luokan ja jopa koulun toimintakulttuuria. Se on kokemuksia jakamisesta koulupäivän aikana, vaikealta tuntuvan matematiikan tehtävän tai viikonloppukuulumisten kertomista. Oppilas saa olla osana yhteisöä ja kokea itsensä tärkeäksi. Oppilas saa myös arvostusta ja kiitosta omasta toiminnastaan. Tätä on lisännyt erityisesti vahvuuspedagogisen toimintakulttuurin rantautuminen koulumaailmaan.

Minä saavuin kouluun omalla autollani kuunnellen radiota ja pohtien tulevaa päivää. Yksi oppilaista saapui nälkäisenä ja väsyneenä. Hän laahusti luokkaan itku silmäkulmassa. Hautautui pulpetin alle ja veti käsityötunnilta jääneen kangaspalan peitteeksi. Nousi vielä hakemaan kuulosuojaimet ja rauhoittui omalle paikalleen. Hetken jälkeen ohjaaja kävi silittämässä hänen selkäänsä, kysyi haluaisiko käydä hakemassa aamupalaa. Hän katsoi kirkkain silmin ja nyökkäsi hitaasti. Hän tuli kuulluksi ja sai aloittaa päivän uudelleen, oikealla jalalla. Tämän oppilaan koulupäivän tavoitteet muuttuivat jo aamulla. Oppiaineita tärkeämpää oli saada hautautua turvallisuuden tunteeseen ja tulla nähdyksi.

Minulle, erityisluokanopettajalle, joka työskentelee 10 oppilaan ryhmässä osallisuuden toteuttaminen on onneksi mahdollista koulupäivän aikana. Kuinka käy niille opettajille tai lapsille, jotka työskentelevät 30 oppilaan ryhmässä? Kiire ja paine edistymisestä vie ajatukset usein liian pitkälle arjen arvokkaista hetkistä.

Sen vuoksi on erityisen tärkeää muokata ja rakentaa koulumaailma edelleen niin, että osallisuuden kokemukset ovat osa arkea. Lapsistrategia linjaa, että tehtävänämme on turvata edellytykset oppimiselle, kehitykselle ja koulunkäynnin tuelle. Strategiassa mainitaan monialaisen yhteistyön merkitys osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Meidän tulee ottaa lapset mukaan kehittämistyöhön ja antaa mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen koulun arkeen vaikuttaa myönteisesti myös motivaation syntymiseen ja vastuun kantamiseen.

Mikä olisikaan merkittävämpää, kuin kasvattaa lapsista ja nuorista osallistuvia, motivoituneita ja vastuunsa kantavia yksilöitä? Ensi askeleet siihen suuntaan otetaan arjen pienissä hetkissä, kun olemme läsnä toinen toisillemme. Kuuntelemme oppilaan tarpeet ja otamme ne huomioon arjen suunnittelussa.

 

P.S. Tutustu lapsistrategiaan Lapsistrategia.fi-sivustolla.

P.P.S. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 15.–21.11.2021. Teemaviikon materiaaleja osoitteessa Lapsenoikeuksienviikko.fi voi hyödyntää mm. kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja harrastustoiminnassa.