Lapsistrategian toimeenpanossa suunnitelman toimenpiteet etenevät
Uutiset
Kuva: Kirsi Pollari (vas.) astui Sanna Koulun saappaisiin ja aloitti lapsistrategian erityisasiantuntijana lokakuussa 2021.
Kansallisen lapsistrategian toimeenpano on alkanut toden teolla. Keväällä julkaistun strategian pohjalta on valmisteltu 30 toimenpidettä, joilla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista.
Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi lapsibudjetointia, lapsivaikutusten arviointia ja lasten osallisuutta sekä eri lapsiryhmien hyvinvoinnin ja oikeuksien vahvistamista. Toimenpiteitä toteutetaan yhdessä usean eri toimijan kanssa.
Kysyimme tästä lisää lapsistrategian erityisasiantuntijoilta.
Lapsistrategian kaksi vaihetta
Lapsistrategian erityisasiantuntijana toiminut Sanna Koulu sanoo, että strategia on alusta asti suunniteltu kaksivaiheiseksi.
Ensimmäisessä vaiheessa valmisteltiin parlamentaarisen komitean johdolla varsinainen lapsistrategia, joka perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, sekä Suomen vahvaan oikeusvaltioperinteeseen.
Strategia julkaistiin 23.2.2021 ja se asettaa yli hallituskausien ulottuvat, kunnianhimoiset tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamisesta Suomessa.
Koulu oli aktiivisesti mukana valmistelemassa sekä itse strategiaa että juuri vahvistettua toimeenpanosuunnitelmaa.
”Keskeinen osa toimeenpanosuunnitelman valmistelua koostui tiedonkeruusta ja eri hallinnonaloilla käynnissä olevien hankkeiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Lapsistrategian toimenpiteiden on tärkeää tukea käynnissä olevia lapsiin ja nuoriin liittyviä valtionhallinnon hankkeita ja samalla täyttää tiedon aukkopaikkoja”, hän sanoo.
Suunnitelmista toteutukseen
Lokakuusta 2021 erityisasiantuntijan saappaisiin on astunut OTT Kirsi Pollari, joka ottaa puolestaan koppia toimeenpanosuunnitelman toteutuksesta. Strategiatiimiin siirtymistä on sujuvoittanut Pollarin osallistuminen strategian valmisteluun alusta alkaen.
”Olemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen kanssa muun muassa valmistelleet julkaisun lapsistrategian oikeudellisesta perustasta ja viimeisimpänä työnämme tehneet käsikirjan lapsivaikutusten arvioinnista lainvalmistelijoille”, Pollari toteaa.
Pollarilla on pitkä kokemus järjestökentältä Lastensuojelun Keskusliitosta, ja hän kertoo sen olevan hyödyksi verkostomaista ja monialaista yhteistyötä painottavassa toimeenpanossa.
”Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli lapsen oikeuksien edistämisessä Suomessa. Lapsistrategian osalta se on näkynyt esimerkiksi strategian seurantatyöryhmässä, joka on ollut tärkeä toimija lapsistrategian eteenpäin viemisessä. Kansalaisyhteiskunnan kädenjälki on näkynyt myös strategian koronatyöryhmän työskentelyssä ja raporteissa”, Pollari huomauttaa.
Toimeenpanosuunnitelma kattaa laajasti lapsen oikeuksien kysymyksiä
Koulu ja Pollari ovat keskenään samoilla linjoilla lapsistrategian ja toimeenpanosuunnitelman merkittävyydestä.
”On tämä aika ainutlaatuinen mahdollisuus edistää asiaa”, Pollari toteaa, ja Koulu nyökkää. ”Hienoa, että parlamentaarisesti valmistellun strategian myötä meillä Suomessa on yhteinen, yli puoluerajojen ulottuva näkemys lasten oikeuksien edistämisestä. Jokainen hallitus tekee sen pohjalta oman toimintasuunnitelmansa.”
Entä mitä mieltä erityisasiantuntijat ovat toimeenpanosuunnitelman toimenpiteistä? Nouseeko niistä jotain erityistä esiin?
Koulutusta lapsen oikeuksista lasten kanssa työskenteleville
Koulu pitää erityisesti koulutusta koskevaa laajaa kokonaisuutta merkittävänä.
Lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden tukemisessa. Lapsen oikeuksien täysimääräinen ja aktiivinen toteutuminen edellyttää ammattilaisilta niiden osaamista.
Strategian toimeenpanossa toteutetaan tähän liittyvä koulutuskokonaisuus, jolla vahvistetaan toimijoiden valmiuksia ja edistetään lapsen oikeuksia ja erityisesti lasten osallisuutta koskevaa osaamista Suomessa.
Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan
Pollari korostaa lisäksi lasten ja nuorten osallisuutta. Osallisuutta edistetään toimeenpanosuunnitelmassa laaja-alaisesti eri toimenpiteiden osana.
Lisäksi suunnitelmaan sisältyy nimenomainen kokonaisuus lasten ja nuorten osallistamisesta toimenpiteiden valintaan. Suunnitelmaan onkin varattu toteuttaa noin 2-6 toimenpidettä lasten ja nuorten omien ehdotusten perusteella.
”Arvostan sitä, että lapsistrategiassa ja toimeenpanosuunnitelmassa on erityisesti nostettu esille niitä lapsi- ja nuorisoryhmiä, joiden osallistumisoikeuksien toteutumisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa on ollut selkeitä puutteita”, Pollari lisää. Koulu on samaa mieltä.
Mitä seuraavaksi?
Tällä hetkellä lapsistrategian toimintasuunnitelman toimeenpanossa on kiireinen vaihe menossa: yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotellaan ja sovitaan toimenpiteiden aloittamisesta ja suunnitellaan niiden etenemistä.
Kiireisen työn keskellä ehdittiin kuitenkin juhlimaan. Lapsen oikeuksien viikko huipentui lapsen oikeuksien juhlaan 19.11.2021.
Valtioneuvosto, lapsistrategia, lapsiasiavaltuutetun toimisto ja lapsen oikeuksien viestintäverkosto järjestivät tuolloin yhdessä lapsen oikeuksien juhlaohjelman valtioneuvoston YouTube-kanavalla.
Teksti: Sanna Koulu, Kirsi Pollari ja sosiaali- ja terveysministeriön viestintäasiantuntija Sanna Leinonen
Kuva: Sanna Koulu