Lapsibudjetoinnin malli kuntiin ja hyvinvointialueille
Blogit
Lapsen oikeuksien vahvistamiseksi hallitus on hallitusohjelmassaan päättänyt edistää lapsibudjetointia. Valtion talousarvion lapsibudjetointia kehitettiin viime vuonna. Nyt osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa valtiovarainministeriössä on käynnistynyt selvityshanke kuntien ja hyvinvointialueiden oman lapsibudjetointityön vahvistamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan myös toteumatietojen, kuten taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen, seurantaa ja arviointia.
Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista kokonaisuutena lapsen oikeuksien näkökulmasta, jolloin kohteena on lapsiin ja perheisiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seuranta. Budjettianalyysin lisäksi lapsibudjetointiin liitetään usein lapsivaikutusten arviointi, jossa pyrkimyksenä on tarkastella sitä, mitä toiminnalla on saatu aikaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Onnistuessaan lapsibudjetointi tuo lisäymmärrystä siitä, minkä verran lapsiin ja perheisiin on eri hallinnontasoilla kohdennettu varoja, sekä parhaimmillaan myös siitä, miten rahaa on käytetty ja millaisia vaikutuksia näillä panostuksilla on saatu aikaan.
Valtion tämän vuoden talousarviossa on ensimmäistä kertaa pilotoitu lapsibudjetointia, ja tavoitteena on vakiinnuttaa lapsibudjetointi vuoden 2023 talousarvioesityksessä. Myös kunnat ovat lähteneet kehittämään omaa lapsibudjetointityötään. Esimerkiksi Oulussa käytäntö on vakiintunut, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Pilotteja on tehty myös mm. Hämeenlinnassa ja Heinolassa.
Sote-uudistus muuttaa merkittävästi lasten ja perheiden palvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Kunnat vastaavat jatkossakin kasvatus- ja sivistystoimen palvelujen järjestämisestä. Lasten ja perheiden palvelut ovat tulevaisuudessa jaettu tehtävä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Lapsibudjetoinnin avulla olisi mahdollisuus tarkastella palvelujen järjestämistä kokonaisuutena.
Toistettavissa oleva ja vertailukelpoinen malli
Lapsibudjetointia on viime vuosina tarkasteltu useissa eri selvityksissä. Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian asettama hanke keskittyi ennen kaikkea lapsibudjetoinnin pilotointiin (valtioneuvosto.fi) valtion vuoden 2022 talousarvioesityksessä, mutta työryhmä teki ehdotuksia myös kuntia ja hyvinvointialueita koskien. Työryhmä kannatti kuntien ja hyvinvointialueiden oman lapsibudjetointityön edistämistä vapaaehtoisuuden pohjalta, verkostomaista työtapaa hyödyntäen ja aikaisempia kokemuksia tarkastellen. Lisäksi erittäin tärkeänä pidettiin ns. toteumatietojen seurannan ja raportoinnin kehittämistä, sillä talousarvion tarkastelun lisäksi on hyvä saada tietoa siitä, miten rahaa on käytetty ja mitä sillä on saatu aikaiseksi.
Nyt käynnistyneessä hankkeessa tavoitteena on selvittää kuntien ja hyvinvointivointialueiden lapsibudjetoinnin ja toteumatietojen seurannan ja raportoinnin nykytilaa, kehittämistarpeita ja toimintamallivaihtoehtoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin mallin on oltava monistettava, vertailukelpoinen ja toistettavissa oleva. Tästä syystä hankkeessa on tiiviisti mukana kuntien ja hyvinvointialueiden edustajista koostuva asiantuntijaverkosto, jotta ymmärrys lapsibudjetoinnin mahdollisuuksista ja potentiaalisista haasteista lisääntyy.
Hankkeen selvityshenkilöinä toimivat lapsibudjetointia laajasti jo aikaisemmin kehittäneet oululaiset Juha Aho ja Mika Penttilä. Selvityksen tulokset julkaistaan kesällä 2022. Lisätietoa selvityshankkeesta voit lukea osoitteesta vm.fi.
Tietoperusteisen päätöksenteon vahvistaminen
Kuten ilmiöbudjetoinnin kohdalla yleisesti, myös lapsibudjetoinnin tavoitteena on vahvistaa tietoperusteista päätöksentekoa. Lapsibudjetoinnin kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja huolellista suunnittelua. Tarkastelussa joudutaan tekemään monenlaisia rajauksia ja linjauksia, jotta malli olisi mahdollisimman helposti tulkittavissa ja vältyttäisiin virheellisiltä johtopäätöksiltä. Kyseessä on siten varsin monimutkainen työ, jossa on myös pohdittava sen antamia hyötyjä ja vaikuttavuutta suhteessa tehtävän aiheuttamiin hallinnollisiin kustannuksiin.
Päätöksenteon kannalta lapsibudjetoinnin kehittäminen on kuitenkin tärkeää. Kun saamme Suomessa eri hallinnontasoilla kootusti vertailukelpoista tietoa lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdentuvista resursseista ja siitä, mitä resursseilla on saatu aikaan, on toimenpiteitä mahdollista jatkossa kohdentaa nykyistä paremmin. Tämä on tärkeää sekä inhimillisestä näkökulmasta mutta myös julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta.