Myös suojelua hakevan lapsen pitää saada olla lapsi
Blogit
Sadat lapset hakevat vuosittain Suomesta kansainvälistä suojelua. Osa saapuu vanhempien kanssa, osa sukulaisten mukana tai yksin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan suojelua on tänä vuonna hakenut Suomesta kaikkiaan jo noin 25 000 ihmistä. Näistä lähes puolet on lapsia. Vastaanottojärjestelmässä on myös lapsia, joiden vanhemmat ovat hakeneet turvapaikkaa useita vuosia sitten.
Kotimaasta lähtö on lapselle iso muutos
Päätös lähteä kotimaasta on harvoin lapsen oma. Matkan vaarat ja todellisuus Suomessa yllättävät lähes poikkeuksetta ja uuteen kieleen ja vieraisiin tapoihin tottuminen vie oman aikansa. Erityistä huolta herättävät ilman huoltajaa olevat lapset, jotka joutuvat sopeutumaan Suomeen ilman vanhempiensa turvaa. Tukea kaipaavat kuitenkin myös perheen mukana hakevat alaikäiset, sillä aina vanhempien omat voimavarat eivät riitä vastaamaan lasten tarpeisiin.
Arjen rutiinit kannattelevat
Suojelua hakevilla lapsilla on oikeus esi- ja perusopetukseen sekä samoihin terveyspalveluihin kuin kunnissa asuvilla lapsilla. Lapsilla on myös tarvittaessa oikeus kunnan lastensuojelupalveluihin. Oikeus varhaiskasvatukseen on tulkinnanvaraisempaa, mutta moni kunta myöntää varhaiskasvatuspaikkoja myös vastaanottokeskuksen asiakkaana oleville lapsille. Tavalliset arjen askareet kuten ruuanlaitto, pyykinpesu, ulkoilu ja läksyt kuuluvat arkeen myös vastaanottokeskuksissa ja lapsille pyritään tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia ja virikkeitä leikille.
Lapsella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi
Vastaanottopalveluissa ja lupaharkinnassa on lain mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyviin seikkoihin. Lapsen toivomukset ja mielipide on myös otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi häntä itseään koskevassa asiassa, mutta myös nuorempia voidaan kuulla.
Turvapaikkatutkinnassa viranomaisen selvittämisvelvollisuus korostuu, kun on kyse alaikäisestä hakijasta. Alaikäisyyden huomioiminen vaatii erityisiä taitoja lasta kuulevalta ja päätöksiä valmisteltavalta virkamieheltä. Lapsen edun arviointi on usein haastavaa.
Kansainvälistä suojelua hakevat lapset ovat moninkertaisesti haavoittuvassa asemassa
Lapsuus turvapaikkaprosessissa ei ole kenenkään etu. Pitkittyessään tilanne vaikeuttaa elämän suunnittelua ja tuottaa eriarvoisuuden kokemuksia myös lasten omissa yhteisöissä. Lapsistrategian visio kaikkien lasten Suomesta edellyttää myös suojelua hakevien lasten todellisuuden huomioimista yhteiskunnan kaikissa rakenteissa ja lasten mahdollisuutta tulla lapsena nähdyksi ja kuulluksi.
Jokainen Suomessa oleva lapsi on arvokas omana itsenään oleskelustatuksestaan riippumatta.