Lapsistrategia edellyttää pitkäjänteisyyttä ja seurantaa
Blogit
Kansallisen lapsistrategian tarkoituksena on luoda kestävä, johdonmukainen ja pitkäjänteinen pohja lapsi- ja perhepolitiikalle. Tavoitteena on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava kaikkien lasten Suomi. Lapsistrategia valmisteltiin parlamentaarisessa komiteassa, ja kaikki eduskuntapuolueet ovat siihen sitoutuneet. Lapsistrategia ylittää hallituskaudet, joten on tärkeää turvata sen jatkuvuus.
Kukin hallitus laatii toimikaudelleen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman. Toimeenpanosuunnitelmassa yksilöidään tarkemmin, millä toimenpiteillä strategisia linjauksia edistetään kullakin hallituskaudella. Ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2021. Lapsistrategian kaksitasoinen toteutus tukee lapsen oikeuksien komitean edellyttämää strategian toimeenpanon seurantaa, arviointia ja päivittämistä.
Lapsistrategian seurantakertomus sisältää ehdotuksia tulevalle hallituskaudelle
Lapsistrategian seurantakertomuksen tarkoitus ja tehtävä on linjattu lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa. Hallituskauden lopussa annettava seurantakertomus sisältää tiiviin tilannekuvan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista hallituskauden aikana. Lisäksi siihen kirjataan jäsennelty kuvaus toimeenpanosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden edistymisestä ja saavutetuista tavoitteista.
Lapsistrategia, toimeenpanosuunnitelma ja seurantakertomus muodostavat kokonaisuuden. Sen avulla voidaan tarkastella strategian toimeenpanon edistymistä ja samalla tehdä strategian linjauksia ja tavoitteita tunnetuksi. Seurantakertomuksella tuetaan myös strategian linjausten sekä toimeenpanon varmistamista tulevilla hallituskausilla.
Kuuleminen on keskeinen osa seurantakertomusta
Seurantakertomukseen sisällytetään yhteenveto eri sidosryhmien havainnoista. Tietoa seurantakertomusta varten saadaan myös kuulemisissa, joita järjestetään muun muassa lapsistrategian virkamiestyöryhmälle, toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden toteuttajille, seurantaryhmälle sekä verkostotyöryhmälle.
Sidosryhmien kuulemisten tarkoituksena on muodostaa jaettua kokonaiskuvaa lasten ja perheiden systeemistä. Systeemillä tarkoitetaan lasten hyvinvoinnin ymmärryksen lisäksi ymmärrystä lasten hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavista tekijöistä yhteiskunnassamme.
Miten kuulemista käytännössä tehdään?
Kuuleminen on edennyt seuraavin askelin. Ennen työpajojen toteutusta muodostimme jo tehtyjen selvitysten avulla käsityksen lapsistrategian tilanteesta. Tämän jälkeen olemme järjestäneet eri sidosryhmille dialogisia työpajoja, joissa hyödynnämme jo muodostunutta jäsennystä lasten ja perheiden systeemistä. Syksyllä 2022 kiteytämme työpajoissa muodostunutta ymmärrystä ja reflektoimme kokonaisuutta vielä yhdessä. Yhteinen reflektointi on tärkeää, jotta kokonaiskuva voi edelleen kirkastua ja jotta kokonaiskuva on hyödynnettävissä mahdollisimman laajalle joukolle.
Kuulemisessa on tärkeää kuulla erilaiset toisiaan vahvistavat, täydentävät tai kumoavat näkökulmat. Yhteistä eri sidosryhmien näkemyksissä on ollut muun muassa poikkihallinnollisuuden ja jatkuvuuden merkitys.