Lapset kohdentaisivat julkisia varoja harrastuksiin, kouluun ja mielenterveyteen
Blogit
Valtiovarainministeriö ja kansallinen lapsistrategia kysyivät lapsilta ja nuorilta, mihin kohteisiin he käyttäisivät valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta. Kyselyyn tuli lähes 7 000 vastausta, mikä kertoo siitä, että lapset haluavat osallistua ja he ovat kiinnostuneita myös taloudellisista teemoista.
Jos 10–17-vuotiaat kyselyyn vastanneet saisivat päättää, niin julkisia varoja kohdennettaisiin nykyistä enemmän harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Vastauksissa mainittiin panostukset etenkin urheilullisiin harrastuksiin, kuten jalkapallokenttiin, uimahalleihin ja skuuttiramppeihin. Lapset ja nuoret toivoivat, että heille soveltuvia vapaa-ajanpaikkoja olisi enemmän, jotta aikaa ei tarvitsisi viettää esimerkiksi kauppakeskuksissa. Lisäksi lapset painottivat yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
”Piha paikka jossa voi olla kavereiden kanssa ja pelata esim. Koripalloa tai pomppua.”
”Kohtaamispaikkoja erilaisille nuorille, kaikkien kotona ei ole välttämättä turvallista olla, tarvitaan turvallisia tiloja nuorille viettää aikaa, niin ei tarvitsisi ”kylillä” pyöriä.”
”Lapsille harrastuksia joihin pienituloiset voisivat myös osallistua tai saada rahallista tukea jotta pääsevät osallistumaan. Esim. jalkapallo harrastus, jossa tarkoitus ei ole osallistua kilpailuihin/peleihin vaan jossa tärkeintä on liikunnan harrastaminen eikä kilpailu.”
Toiseksi eniten mainintoja saivat kouluihin ja oppimiseen panostaminen. Lapset toivoivat monipuolisempaa kouluruokaa ja välipalaa tarjolle silloin, kun koulupäivä on pitkä. Oppimisen tuki korostui myös vastauksissa. Vastaajat toivoivat, että kouluissa olisi enemmän aikuisia, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa tuen. Lisäksi lapset ehdottivat keinoja, miten koulukiusaamiseen voisi puuttua. Kiusaamisen valvontaan ehdotettiin lisää resursseja, minkä lisäksi toivottiin, että kiusaamistapauksiin luotaisiin selkeät säännöt, miten niissä menetellään.
”Kaikkien lapsien täytyisi saada parempaa ja monipuolisempaa kouluruokaa, johon tulisi käyttää ennemmän rahaa.”
”Kouluun lisää pienryhmiä, aikuisia, avustajia ja että saa apua.”
”Koulussa voisi olla asiantuntijoita, jotka seuraavat oppilaita, ettei ketän syrjittäisi, kiusattaisi jne.”
Kolmantena kohteena vastauksissa nousi esiin terveyden osalta etenkin mielenterveyteen tehtävät panostukset. Vastaajien mielestä mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja hoitoon on nykyisin vaikeaa päästä. Myös mielenterveyden osalta lapset ja nuoret tekivät konkreettisia ehdotuksia: lyhennetään jonotusaikoja, lisätään kouluihin tunneoppitunteja ja mahdollistetaan, että kuraattorille pääsisi ilman ajanvarausta koulupäivän aikana.
”Lapsia oikeasti kuunneltais ja lapset saisi apua mielenterveyteen liittyen, koska yleensä lapsien asioita ei pidetä yhtä vaikeina kuin aikuisilla tai sitten lapsia ei uskota jos he sanovat ettö heillä on huono olla.”
”Mielenterveyden huolto, en paljoa tiedä asian hoidosta ja kuinka paljon raha vaikuttaa, mutta mielenterveys pitää ottaa vakavasti ennen kun lapsi joutuu ambulanssilla sairaalaan itsemurhan tai jonkin muun itse aiheuttaman takia.”
Lasten vastaukset antavat tietoa poliittisille päättäjille ja viranhaltijoille
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Sähköinen kysely on yksi esimerkki siitä, miten lapsille voidaan tarjota osallistumisen mahdollisuus. Kyselyn vastausten suuri määrä kannustaa lapsivaikutusten arvioinnin yhteydessä myös paikallistasolla hyvinvointialueilla ja kunnissa kysymään lapsilta näkemyksiä ja mielipiteitä, kun päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
Vastaajat toivat esiin, että he kaipaavat lisää tietoa, miten he voivat osallistua ja miten heidän vastauksensa ovat vaikuttaneet päätöksentekoon. Lapset ja nuoret myös korostivat, että he haluavat oppia lisää valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien rahankäytöstä. Valtiovarainministeriö on osaltaan pyrkinyt vastaamaan näihin tietotarpeisiin kokoamalla lapsille ja nuorille suunnatun tietopaketin julkisesta taloudesta. Tietopaketissa on myös lapsiystävällisessä muodossa kerrottu, mihin asioihin lapset käyttäisivät julkisia varoja tämän kyselyn perusteella. Tietopaketit suomeksi ja ruotsiksi löytyvät raportin erillisinä liitteinä.
Kyselyn taustatiedot
Lasten vastauksista koottu raportti on jatkoa valtiovarainministeriön koordinoimalle lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman hankkeelle, jossa tarkasteltiin kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointia sekä toteumatietojen seurantaa ja raportointia. Osana hanketta 10–17-vuotiaille tehtiin sähköinen kysely julkisten varojen käytöstä valtiolla, hyvinvointialueilla ja kunnissa. Kysely oli avoinna 2.–20.5.2022 ja siihen vastasi yhteensä 6 739 henkilöä. Kysely ei perustunut otantaan, vaan oli vapaasti saatavilla ollut verkkokysely, josta levitettiin tietoa muun muassa kuntien kirjaamoihin ja Oppiva-verkoston kautta. Kyselyyn vastattiin täysin anonyymisti, joten vastaajien henkilöllisyyttä ei ole voitu todentaa.
Lisätietoa:
- Valtiovarainministeriön raportti: Lasten mielipiteitä julkisten varojen käytöstä : Kysely 10–17-vuotiaille (valtioneuvosto.fi)
- Lasten tietopaketti suomeksi: Tietoa julkisesta taloudesta ja lasten mielipiteitä julkisten varojen käytöstä (valtioneuvosto.fi)
- Lasten tietopaketti ruotsiksi: Information om de offentliga finanserna och barns åsikter om användningen av offentliga medel (valtioneuvosto.fi)
- Lue lisää kansallisen lapsistrategian toimenpiteistä (lapsistrategia.fi)