Kansallinen lapsistrategia: Juhlapuheista käytännön työhön
Blogit
Strategiapapereiden vaarana on jäädä arjesta irrallisiksi juhlapuheiksi. Tämä haaste voidaan selättää eri toimijoiden yhteistyöllä. Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) -rahoitus on yksi väylä tukea kansallisen lapsistrategian täytäntöönpanoa. Tässä kirjoituksessa kerromme esimerkkejä siitä, mitä lapsistrategian täytäntöönpano valtakunnallisissa ESR+ -hankkeissa tarkoittaa ja millä tavalla strategiset tavoitteet voivat muuttua lapsia, nuoria ja perheitä aidosti hyödyttäviksi arjen teoiksi.
Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 on EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, joka täydentää ja tukee EU:n strategioita, Suomen saamia maakohtaisia suosituksia sekä kansallisia strategioita. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Osa ohjelman rahoituksesta kohdistuu valtakunnallisten ministeriöjohtoisten teemojen toteuttamiseen. Yksi tällainen teema on opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntövaltuudesta rahoitettava lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta.
Teeman ensimmäisellä hakukierroksella myönteisen rahoituspäätöksen sai 12 hanketta, jotka ovat aloittaneet toimintansa syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana. Näillä hankkeilla tuetaan kansallisen lapsistrategian toimeenpanon lisäksi Euroopan komission vuonna 2021 hyväksymää lapsen oikeuksia koskevaa EU:n strategian toimeenpanoa ja eurooppalaisen lapsitakuun toimia sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien parantamiseksi.
Lapsi- ja perhemyönteinen lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi
ESR+ -rahoitetut hankkeet ovat monin eri tavoin rakentamassa lapsi- ja perhemyönteistä Suomea. Hankkeissa toteutettavien toimenpiteiden avulla tuetaan esimerkiksi perhevapaauudistuksen toimeenpanoa ja hoivan tasapuolista jakautumista sekä syvennetään eri toimijoiden ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisesta osallisuudesta osana harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa. Hankkeissa myös tavoitellaan moniammatillisen yhteistyön rakenteita ja hallinnonalojen välistä toimintakulttuuria siten, että eri palveluissa asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden kohdatuksi tuleminen ja osallisuuden kokemukset vahvistuvat. Syrjäytymistä ehkäistään esimerkiksi perhe- ja voimavaralähtöisiä menetelmiä hyödyntämällä.
Kaikki teeman 12 käynnissä olevaa hanketta edistävät lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien ammattilaisten ja muiden toimijoiden osaamista siten, että toiminta perustuu lapsen oikeuksiin. Hankkeissa keskitytään lapsen oikeuksien yleisperiaatteiden toteuttamisen lisäksi yksittäisiin lapsen oikeuksiin, tiettyyn ilmiöön tai hyvinvoinnin osa-alueeseen, jossa tietoutta lisätään. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen, lapsen oikeus turvalliseen ja terveellisen elämään sekä lapsen oikeus oppimiseen. Käytännössä ammattilaisten ja kasvattajien osaamista vahvistetaan näissä teemoissa esimerkiksi edistämällä tietoutta musiikin ja liikkumisen vaikutuksista lasten oppimiselle, hyvinvoinnille ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle, vahvistamalla ammattilaisten osaamista tukea seurusteluväkivaltaa kokeneita ja tehneitä nuoria tai purkamalla koulupolun nivelvaiheiden ja asiantuntijatyön solmukohtia aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeiden tunnistaminen ja aseman turvaaminen
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asemaa turvataan käynnissä olevien hankkeiden toiminnalla monin tavoin ja erilaisia haavoittuvaisuuksia tunnistetaan ja huomioidaan eri toimintaympäristöissä. Toimintarajoitteisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia vahvempaan osallisuuteen kehitetään niin liikuntaharrastuksissa kuin koulupolun siirtymissä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille luodaan hankkeissa mahdollisuuksia osallistua liikuntaharrastukseen ja pienten lasten puheen ja kielen kehityksen haasteisiin rakennetaan moniammatillista varhaista tukea. Nuorten mielen hyvinvointia tuetaan laajentamalla matalan kynnyksen mielenterveysapua valtakunnalliseksi palveluksi.
Nämä kaikki esimerkit kertovat eri toimijoiden toteuttamasta toiminnasta, jonka pyrkimyksenä on tunnistaa ja tukea haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Hankkeiden läpileikkaavana toimintatapana on arjen yhteistyön syventäminen eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Hanketoimijat tarttuvat monialaisen yhteistyön kautta tämän päivän keskeisiin ilmiölähtöisiin haasteisiin. Toiminnan liikkeelle panevana voimana on yhteinen vahva tahtotila edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Kannustamme eri toimijoita tarttumaan tähän rahoitusmahdollisuuteen ja tekemään rohkeita avauksia. On lasten ja nuorten etu, että ohjelmakauden varat tulevat mahdollisimman hyvin käyttöön lasten, nuorten ja perheiden tueksi.
Kati Honkanen, kehittämissuunnittelija, kati.honkanen.at.sos-lapsikyla.fi
Elina Weckström, hankepäällikkö, elina.weckström.at.sos-lapsikyla.fi
Kirjoittajat työskentelevät hankkeiden tukena Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatiossa https://osallisuudenkoordinaatio.fi/(siirryt toiseen palveluun)
Kiinnostuitko? Lue lisää:
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation verkkosivut: https://osallisuudenkoordinaatio.fi/(siirryt toiseen palveluun)
20.12.2024-28.2.2025 auki oleva rahoitushaku: https://osallisuudenkoordinaatio.fi/tuki-hankkeille/hankkeen-suunnittelun-tueksi/(siirryt toiseen palveluun)