Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa ja hyvinvointialueella
Blogit
Kansallisen lapsistrategian erityisasiantuntija Kirsi Pollari ja Mannerheimin lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen kirjoittivat blogitekstin Kuntamarkkinoilla 18.9.2025 pitämänsä tietoiskun pohjalta. Esitysdiat löytyvät blogitekstin lopusta.
Vaikutusten arviointi on tärkeä edellytys tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Arviointi tuo näkyväksi päätösten eri vaikutukset, kuten ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, taloudelliset vaikutukset ja ympäristövaikutukset. Päätöksenteon perustaksi saadaan monipuolinen ja objektiivinen kuva eri vaihtoehtojen seurauksista. Arvioinnin avulla mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä tai ainakin lieventää. Arviointi lisää päätösten avoimuutta ja kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Erityisen suuri merkitys vaikutusten arvioinnilla on heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten lapsille tai vammaisille henkilöille. Tämä luonnollisesti edellyttäen, että heidän näkökulmansa ja tarpeensa huomioidaan arvioinnissa.
Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia, jota usein kutsutaan myös hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioinniksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan sekä kunnan että hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Lapsiväestö (alle 18-vuotiaat) on yksi väestöryhmä, johon kohdistuvat vaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon päätöksenteossa. Kunnan ja hyvinvointialueen on myös seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle.
Lapsivaikutusten arviointi on sekä oikeus- että hyvinvointiperustaista
Päätösten ja toiminnan lapsiväestöön kohdistuvat vaikutukset selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla, jota voidaan tehdä useassa vaiheessa päätösprosessia. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi on osa asian valmistelua. Seuranta-arvioinnissa ja toiminnan arvioinnissa voidaan arvioida vaikutusten lisäksi myös vaikuttavuutta.
Kun arvioidaan lapsivaikutuksia, huomio on vaikutuksissa lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumisessa. Vaikutusten arviointi on paitsi oikeusperustaista myös hyvinvointiperustaista. Arvioinnin vahva oikeusperusta tulee lapsen edun selvittämisvelvoitteesta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3.1 artiklan mukaisesti lapsen etu tulee ottaa ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa asioissa. Samalla arviointi on myös hyvinvointiperustaista, jolloin tarkastellaan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvuympäristöön. Oikeus- ja hyvinvointiperustainen tarkastelu limittyy toisiinsa. Oikeuksilla turvataan hyvinvoinnin ja sen eri osa-alueiden, kuten terveyden, sosiaalisten suhteiden ja oppimisen toteutumista.
Miten todennetaan hyvä lapsivaikutusten arviointi?
Lapsivaikutusten arviointiprosessissa voidaan tunnistaa tekijöitä, joilla on vaikutusta arvioinnin laatuun. Ensinnäkin arvioinnin tulee olla riittävän perusteellista kyseessä olevaan asiaan nähden. Arvioinnin tulee kattaa kaikki asiaan liittyvät olennaiset lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Lasten etuja on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti kuten lapsen oikeuksien sopimus edellyttää. Myös kattavan, laadukkaan ja ajantasaisen tietopohjan hyödyntäminen on osa laadukasta arviointiprosessia.
Arvioinnissa on hyödynnettävä lapsilta ja nuorilta sekä tarvittaessa myös vanhemmilta kerättyä tietoa. Aina lapsia ja nuoria ei tarvitse kuulla arvioinnin tekemisen yhteydessä, vaan voidaan hyödyntää aiemmin heiltä kerättyä tietoa. Tällöin on varmistettava, että käytettävä tieto on ajantasaista, tieto tosiasiallisesti liittyy arvioitavana olevaan asiaan ja että tiedonkeruu on ollut riittävän kattavaa.
Lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Onkin tärkeää, että arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia eri-ikäisiin lapsiin, eri taustoista tuleviin lapsiin ja eri lapsiryhmiin. Laadukas arviointi tuo esille erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden tarpeita sekä myös sitä, millaisia esteitä on eri ryhmien hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisessa.
Vaikutusten arvioinnin tulokset on luonnollisesti otettava huomioon päätöksenteossa. Tätä edistää se, että arvioinnin johtopäätökset ja suositukset ovat selkeitä, ne on kirjattu hyvin ja ne soveltuvat päätöksenteon tueksi. Myös seuranta-arviointi on tärkeää, sillä sen avulla voidaan todeta, miten ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet. Seuranta-arvioinnin perusteella voidaan suunnitella ja tehdä korjausliikkeitä, jos epäkohtia ilmenee.