Onko yhdenvertaisuus pelkkää sanahelinää perusopetuslain uudistuksessa?
Blogit
Perusopetuslakiin on lisätty velvoite edistää liikunnallista elämäntapaa. Liikkuminen asemoidaan osaksi koulupäivän rakennetta, ei vain liikunnan oppiainetta. Kunnat laativat elokuun alkuun mennessä uudet opetussuunnitelmien perusteet, joissa kuvataan, miten liikunnallista elämäntapaa edistetään osana koko koulun toimintakulttuuria. Lisäksi heidän tulee kuvata, miten toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Noin joka neljännellä lapsella Suomessa on jokin vamma tai toimintarajoite. YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa varmistamaan vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallistumisen liikuntaan ja vapaa-ajan toimintoihin myös koulujärjestelmässä. Yleissopimus myös velvoittaa seuraamaan vammaisten oppilaiden tosiasiallisen osallisuuden toteutumista.
Osataanko vammaisten oppilaiden tarpeet ottaa kouluissa huomioon?
Liikkuva koulu -ohjelma on laajentunut 16 vuodessa valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Ohjelman seurannasta ei selviä, missä määrin sen toimenpiteissä on huomioitu vammaiset ja toimintarajoitteiset oppilaat. Kunnille suunnatusta liikunnalliseen elämäntavan tukimateriaalista puuttuvat vinkit vammaisten lasten ja nuorten osallistamiseksi ja soveltavan liikunnan toteuttamiseksi.
Vammaisten oppilaiden tosiasiallisen osallisuuden edistäminen edellyttää, että koulujen henkilöstö kartuttaa soveltavan liikunnan osaamistaan. Toimintaa tulee muokata sellaiseksi, että vammaisen oppilaan osallistuminen on mahdollista ilman kohtuuttomia esteitä. Tämä voi tarkoittaa vaihtoehtoisia suoritustapoja, apuvälineitä, tilojen ja aikataulujen mukauttamista, rinnakkaista ohjattua toimintaa tai arvioinnin joustoa.
Soveltavaan liikuntaan voi perehtyä täydennyskoulutuksissa. Soveltavan liikunnan perusteet on itseopiskeltava verkko-opiskelukokonaisuus, johon liittyy myös käytännöllinen lähijakso.
Nykyistä laajempi moniammatillinen yhteistyö voisi tarjota sellaisia toimintamalleja, joissa vammaiset lapset pääsevät yhdenvertaisesti osallistumaan ja oppimaan liikunnallista elämäntapaa luokkalaistensa rinnalla. Esimerkiksi Lappeenrannassa, Riihimäellä ja Raahessa on kokeiltu mallia, jossa fysioterapeutti työskentelee päätoimisesti koulussa.
Joensuun, Turun ja Jyväskylän kaupunkien liikuntapalvelut lainaavat apu- tai toimintavälineitä myös oppilaitosten käyttöön. Soveltavan liikunnan tai paraurheilun lajeihin soveltuvia apuvälineitä voi vuokrata Paravälineet-palvelusta koko ryhmälle tai joukkueelle esimerkiksi pyörätuolikoripallon, parajääkiekon tai maalipallon ja niiden sovellusten kokeiluihin.
Parhaassa tapauksessa koko luokka liikkuu. Kunnalta lainattu nokkapyörä mahdollistaa pyörätuolia käyttävän oppilaan aktiivisen kulkemisen, kuten koulumatkat ja siirtymät luokan kanssa uimahallille. Liikuntatunnilla mukana oleva fysioterapeutti voi toteuttaa oppilaalle sopivia harjoitteita samalla kun neuvoo opettajaa. Integroimalla sokkojalkapallo ja pyörätuolipelit mukaan koulun välituntiturnauksiin saadaan kivoja kokemuksia koko kouluväelle.
Vammaisten lasten yhdenvertaisuuden toteutumista liikunnallisen elämäntavan toimenpiteissä on seurattava. Ilman kohdennettuja toimenpiteitä yhdenvertaisuus on pelkkää sanahelinää.