Mielenterveyden kämmenellä pienestä lähtien

”Mitä tunteita lapsi sinussa herättää? Millainen vanhempi haluat olla lapsellesi? Mitä muutoksia arjessa on tarpeen tehdä?”

Lapsen mielen hyvinvointi alkaa jo ennen syntymää. Siihen heijastuvat vanhemman mielikuvat lapsesta, ajatukset ja toiveet sekä elämäntilanne, johon lapsi syntyy. Moni vanhempi tarvitsee uudessa elämänvaiheessa rinnalla kulkemista. Jokaisella on mukanaan kokemukset omasta lapsuudesta ja omien vanhempien tavasta olla vanhempi. Tämä on se kohta, jossa voidaan vahvistaa näiden voimavarojen eteenpäin siirtämistä. Se on myös kohta, jossa voidaan edistää uusia ajattelu- ja toimintatapoja ennaltaehkäisten haitallisten ylisukupolvisten mallien tai mahdollisten mielenterveyden riskitekijöiden jatkumoa.

Tärkeät viestit kulkevat molempiin suuntiin

Uusimmissa raskaus- ja vauvavaiheen tutkimuksissa nousee esille vanhemman kyky tarkastella itseään ja suhdetta syntyvään lapseen. Kun lapsi syntyy, keskeisintä on turvallinen vuorovaikutussuhde, jossa vanhempi havainnoi ja tulkitsee lasta oikealla tavalla ja oikeaan aikaan sekä ymmärtää omia tunteitaan ja reaktioitaan. Vauvan itku sisältää aina viestin: nälkä, märkä vaippa, unen tai sylin tarve. Vauvan vanhemmuus on elämän perusasioihin ja -tarpeisiin vastaamista. Se on arkista hoivaa, jossa rakentuu mielenterveyden perusta. MIELI ry:llä tätä kuvaa Mielenterveyden käsi eri osa-alueineen. Lapsen, nuoren ja aikuisenkin arjen pilareita ovat uni, ravinto, sosiaaliset suhteet, liikkuminen ja leikki tai luovuus.

Vanhemmuuden tuki kantaa pitkälle

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään mielenterveyteen. Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen on huomioitu lapsistrategiassa yksittäisten toimenpiteiden sijaan laajempana kokonaisuutena. Lapsistrategiaan on kirjattu vanhemmuustaitojen vahvistaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Riittävä varhainen tuki ehkäisee raskaampien palvelujen tarvetta sekä parantaa pitkäkestoisesti lasten ja perheiden elämänlaatua ja arkea. MIELI ry:n keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien aikuisten riittävä mielenterveysosaaminen kaikissa kasvuympäristöissä. Henkilöstön osaamista vahvistamalla tuetaan lasten ja perheiden lisäksi henkilöstön hyvinvointia ja pysyvyyttä. Lapsistrategiassa nousee esille myös kolmannen sektorin tuki palvelujärjestelmää täydentävällä tavalla, esimerkiksi säännöllinen vertaistuki perheiden kohtaamispaikoissa.

Tutkijat suosittelevat, että vahvistetaan vanhempien kykyä ymmärtää ja tulkita niin vauvaa kuin itseäänkin, sekä tuetaan molempia vanhempia stressin säätelyssä pikkulapsivaiheessa. Uudessa elämäntilanteessa on tärkeää aktiivisesti kysyä vanhemman selviytymiskeinoja. Lapsistrategia nostaa esiin lasten yhdenvertaisuuden, palvelujen lapsi- ja perhelähtöisyyden sekä saavutettavuuden. Palveluihin pääsy ei saisi edellyttää voimavaroja, joita kaikilla vanhemmilla ei ole. Perhekeskuspalvelut perheiden ympärillä, vanhempainneuvola, kotiin viety matalan kynnyksen työ sekä molempien vanhempien huomioiminen ovat keinoja vastata perheiden tarpeisiin.

”Kiitos, että sinulla oli aikaa kohdata. Kiitos, että kysyit suoraan, miten jaksan ja mitä tarvitsen.

• Mielenterveyden käsi -juliste neuvolaan ja varhaiskasvatukseen – MIELI ry (pdf)
• Mielenterveyden käsi -juliste saameksi (pdf)

• Avainsanat: hyvinvointi Lapsistrategia tunnetaidot